Saimaa

© Maanmittauslaitos · © OpenStreetMap

Saimaa

Tulos: 80,53 kilometriä järveä, tutkittuna tekoälyn avulla ennen kuin mela kastui.

I

Järvi

Saimaa on Suomen suurin järvi, eikä se oikeastaan ole järvi vaan labyrintti. Yli kolmetoistatuhatta saarta, niitä erottavia salmia, jokia muistuttavia lahtia ja selkiä, joita yhdistävät 1800-luvun kanavat.

Retki halkoo sen lounaiskulmaa packraftilla, puhallettavalla veneellä, joka taittuu reppuun. Savitaipaleelta Mikkeliin: 80,53 kilometriä, 7 etappia.

Saimaa on myös saimaannorpan viimeinen turvapaikka; laji ei elä missään muualla. Norppia on jäljellä noin viisisataa. Sääntö on yksinkertainen: kaksisataa metriä etäisyyttä, tasainen suunta, eikä norppaa koskaan seurata.

II

Jonkun toisen jälki

Kaikki alkoi netistä ladatusta GPX-tiedostosta: kajakkimelojan reitti kesäkuulta 2018. Jälki on sitä, mitä joku halusi meloa yhtenä tiettynä päivänä, ja meidän kahden päätepisteemme välillä sitä kertyi 104,5 kilometriä.

Se kiersi Toijolan niemen ulkokautta: kaksikymmentäyhdeksän kilometriä, jotta pääsi kaksitoista eteenpäin. Niemen läpi kulkee kaksi kanavaa, jotka räjäytettiin kallioon vuosina 1874–1877, ja ne ovat yhä veneilijöiden käytössä.

Lisäksi se laski Kuolimolta Partakosken neljän putouksen kautta. Kuolimolla on toinenkin lasku-uoma, Kärnäkoski, jossa vesi putoaa kerralla eikä sitä voi meloa, mutta kanto on vain sata kuusi metriä vanhan myllyn ohi.

Kun edestakaiset poikkeamat jätetään pois ja oikaistaan keskeltä, retken pituudeksi jää 80,53 kilometriä. Se on 24 kilometriä vähemmän, enemmän kuin kokonainen etappi, eikä yhtään koskea.

III

Retki käännetään toisin päin

Vuoden 2018 jälki kulki pohjoisesta etelään. Kolmenkymmenenkahden syyskuun sääaineisto kertoi muuta: etelään mentäessä tuuli on vastainen 36 % valoisista tunneista, pohjoiseen mentäessä vain 16 %. Koko retki käännettiin.

Näin maali on Mikkelissä, ja rautatieasema on kahdensadan metrin päässä veneenlaskupaikasta. Sidottu päivä on ensimmäinen, jonka määrää aikataulu, eikä viimeinen, jonka määrää sää.

IV

Savinen taival

Etappi 1 km 0 → 7,45

Savitaipale tarkoittaa savista taivalta: täällä veneitä vedettiin järveltä toiselle kauan ennen meitä. Se on viimeinen kauppa kuuteen päivään, joten kaikki syötävä lähtee tältä rannalta.

Ensimmäinen päivä on tarkoituksella lyhyt: tänne tullaan bussilla, ja vene pitää vielä koota. Reitti seuraa itärantaa ja välttää Isoselän avoimen ylityksen. Se päättyy seitsemänsadan metrin uoman suulle, jota kukaan ei ollut dokumentoinut.

V

Kärnäkoski ja labyrintti

Etappi 2 km 7,45 → 22,61

Kanto: sata kuusi metriä vedestä veteen, myllyn ja Suvorovin vuonna 1793 rakennuttaman linnoituksen välissä, kun tässä kulki Ruotsin ja Venäjän raja. Muutaman kilometrin päässä ovat vuoden 1914 venäläiset juoksuhaudat, louhittu paljaaseen kallioon.

Sitten alkaa labyrintti: suojaisia salmia saarten välissä, eikä yhtään palvelua viiteentoista kilometriin. Päivän lopussa tulee koko reitin avoimin vesi, ja siinä päätetään, ylitetäänkö vai odotetaanko.

VI

Laivaväylän sisällä

Etappi 3 km 22,61 → 39,17

Pisin etappi, 16,56 kilometriä. Tämä on norpan ydinaluetta, ja kahdesti reitti kulkee Ristiinan kauppamerenkulun väylän sisällä: neljän metrin kulkusyvyys ja jopa kilometrin mittaiset tukkilautat. Ne liikkuvat alle kahden kilometrin tuntivauhtia. Niitä ei odoteta; ne ohitetaan.

Vuonna 1789, Ruotsin ja Venäjän sodan aikana, tämä salmi suljettiin sululla. Sitten tullaan Yövedelle, joka on avoin mutta vähemmän kuin näyttää, ja yövytään sen rannalla.

VII

Astuvansalmi ja Toijola

Etappi 4 km 39,17 → 50,21

Astuvansalmi: noin viisituhatta vuotta vanhoja kalliomaalauksia, jotka maalattiin vedestä käsin, kun järvi oli useita metrejä korkeammalla. Vanha jälki ohitti ne yhdeksän kilometrin päästä; nyt reitti kulkee yhdentoista metrin päästä niiden laiturista.

Ja Toijolan sisäreitti: Varkaantaipale ja Kirkkotaipale, kaivettu vuosina 1874–77. Nopeusrajoitus ja aallokon aiheuttamisen kielto. Osuus, joka säästää kokonaisen etapin, osoittautui koko retken parhaiten suojatuksi.

VIII

Louhivesi

Etappi 5 km 50,21 → 59,43

Lyhyt etappi, 9,22 kilometriä, ja päivän avovesi Louhiveden keskellä. Tässä kulkee norpan todellinen pohjoisraja. Ja jossain tällä järvellä tehdään retken tärkein päätös: jatketaanko vai käännytäänkö takaisin.

IX

Ristiina ja viimeinen yö

Etappi 6 km 59,43 → 73,36

Kuuden päivän jälkeen ensimmäinen kauppa: Ristiina. Löydön rannalta sinne on neljä kilometriä kävellen, tai bussilla. Kaikki, mitä retkellä ei syödä, on painoa, joka on melottu.

Siikasalmi on vuonna 1833 ruopattu kanava, jota Mikkelin risteilyveneet käyttävät. Viimeinen yö vietetään Kyyhkylän rannalla, ja illallinen, katto ja bussi ovat muutaman sadan metrin päässä.

X

Mikkeli

Etappi 7 km 73,36 → 80,53

Viimeinen avovesi, Annilanselkä, ja sitten suojaavat saaret. 7,17 kilometriä jäljellä. Kaupunkiin tullaan Pursialankadun sillan alta salmesta, oikeaa reunaa pitkin.

Mikkelin sataman veneenlaskupaikka. Kaksisataaviisi metriä rautatieasemalle.

XI

Mitä kartta ei näytä

Kartan katkoviivat ovat virallisia vesiväyliä, ja ne voi mitata. Reitti kulkee 11,27 kilometriä väylän sisällä, siitä 8,39 laivaväylillä. Niistä 41 kohdasta, joissa reitti kohtaa väylän linjan, vain 5 on ylityksiä; muita ei ylitetä vaan niitä pitkin kuljetaan, taakse katsoen.

Paluupiste ei ole piste vaan vyöhyke. Ennen kilometriä 27 takaisin kääntyminen on halvempaa missä tahansa melottavassa tuulessa; kilometrin 54 jälkeen jatkaminen. Välissä päättää sen aamun sääennuste.

13 poistumisreittiä tielle, jokainen mitattu erikseen. Violetilla ne, joilta on kävelymatka bussille; harmaalla ne, joilta täytyy soittaa jollekulle. Violetti alkaa vasta Ristiinasta.

Tekijät

Maastokartta ja ortokuva © Maanmittauslaitos (CC BY 4.0). Vesiväylät © Väylävirasto (CC BY 4.0). Tiet, pysäkit ja rantaviivat © OpenStreetMapin tekijät (ODbL). Vuoden 2018 vertailujälki on tekijänsä Wikilocissa julkaisema; tässä näytetään vain päätepisteiden välinen linja. Kirjasimet Bodoni Moda ja Instrument Sans (SIL OFL).

Seuraava retkiLappi: ahkiohiihto Sama menetelmä kolmessa maassa: tuvat, talvireitit, maasto ja väentungos mitattuna samalla mittapuulla, jotta löydetään paikka kuudelle telttayölle.Katso Suomen, Ruotsin ja Norjan vertailu →

gk.netin aiempi portaali on yhä täällä